Urbaani turvapaikka muutti Lilyyn

Blogissa on ollut hieman hiljaista viime aikoina. Talossa kuitenkin tapahtuu koko ajan.

Olen muuttanut blogiajatusteni kanssa Lily.fi verkkolehteen Oisko tulta? -palstalle. Bloggaan siellä sisustamisesta, kierrätyksestä ja käsitöistä ainakin seuraavan puolen vuoden ajan. Tervetuloa lukemaan sisustuksesta ja käsitöistä elämänkatsomuksellisella pohdinnalla höystettynä. Palstalta löydät varmaan tuttuja asioita Urbaanista turvapaikasta, mutta myös uutta ja ehkä pikkuisen syvällisemmin. Bloggaan palstalla lauantaisin, muut blogistiystäväni ilahduttavat lukijoita muina päivinä.

 

Siivouspäivä

Tänään sai lähteä viimeiset jouukoristeet. Niin _ maaliskuussa.  Viime viikolla otin ikkunoista joulutähdet, tänään ulkoa jouluvaloja. Sisällä kynttilänjalat nostettiin kaapin päälle. Johan tässä kohta ollaan pääsiäisessä, paaston aika jo puolessa. Lasten kanssa istutimme rairuohoa ja haimme koivunoksia vihertymään ja pajunoksia maljakkoon muuten vaan.

Tavallinen viikkosiivous toi kevään kotiin. Pienin oli aika innoissaan kantamassa tyynyjä tuulettumaan. Keskeneräinen terassi ja keskeneräiset kaiteet kantavat kuitenkin jo matot, joiden mukana tuli kevään tuoksu sisälle.

Koukkuja kansakoulusta

Ostin kirpputorilta vanhoja kansakoulun vaatekoukkuja. Isot punapäiset täydentävät koukkuvalikoimaani, johon kuuluu paljon pienempiä metallikoukkuja. Olen jostakin syystä aivan ihastunut niihin, ja huomaan hankkivani niitä yhä uudestaan kirppareilta. Sisätiloissa koukkuja ei enää alkuperäisessä käyttötarkoituksessa tarvita. Mutta ensi kesänä valmistuva autokatos saa seinilleen hauskat koukkurivistöt.

Muutaman olen saanut jo paikoilleenkin. Toinen asia, johon silmäni kiinnittyvät kirppareilla, ovat vanhat avaimet. Ne ovat aivan ihastuttavia! Olen käyttänyt niitä koruina, avaimenperinä, leluinakin niitä on ollut ja ihan vain seinällä esillä.

 

Pihan perällä lumen alla talo

Eräänä iltana tulimme kotiin myöhään yöllä. Lunta oli satanut kovin paljon. Otin kuvia tulotunnelmissa, yöllä.

Auto saatiin pihaan perä edellä. Lapset kannettiin nukkuvina sisälle ja jätettiin lumikasat Herran haltuun.  Aamulla autoa ei tosin saatu enää pihasta pois ilman apua, sillä lämpötila oli noussut plussalle ja lumi alkoi upottaa.

Lumitöitä riitti sitten pitkäksi aikaa seuraavalle päivälle ja yhä niitä on riittänyt. Alkavat tosin maistua jo vähän puulta. Moni asia on kuitenkin vaivan arvoista. Kuten se, että kotoa poissaolo tietää usein mukavia hetkiä muissa paikoissa, muiden ihmisten kanssa. Pian on taas kesä, ja näistä kasoista ei ole jälkeäkään.